THL:n tutkijat löytäneet vahvan korrelaation masennuksen ja päivittäisen selkäsaunan väliltä

Mielenterveys29.3.2019

Masennuksen, ahdistuksen ja päivittäisen riuskan selkäsaunan välillä saattaa vallita syy-seuraussuhde, päättelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämä tuore mielenterveysongelmia käsittelevä tutkimus. Tutkimuksessa seurattiin yhden ihmisen kokoista (n = 1) sattumanvaraisesti valittua koeryhmää yli kymmenen vuoden ajan. Ajanjakson jälkeen tutkimustuloksia verrattiin kontrolliryhmään, jota ei oltu julmasti pahoinpidelty 24 tunnin välein tutkimuksen aikana.

“Tutkimuksemme oli huolellisesti suunniteltu ja sen pitkä kesto tarjoaa meille luotettavan tulosjoukon”, kertoo THL:n viestintäjohtaja Jaana Hintikka ja jatkaa “vahvimmista tutkijoistamme koostuva kuuden hengen tutkimusryhmä juoksi koeryhmän päivittäin kiinni tarkalleen kello 12:00, saattoivat tämän puolustuskyvyttömään tilaan ja sovelsivat tähän luonteeltaan vaihtelevaa, silmitöntä väkivaltaa. Tämän jälkeen koeryhmää haastateltiin tämän mielialasta ja suhtautumisesta tulevaisuuteen standardisoidulla BDI 21 -masennustestillä.”

Tutkijoiden hypoteesin mukaisesti koeryhmän raportoima onnellisuus ja koettu optimismi laskivat nopeasti heti tutkimuksen alettua, eivätkä palautuneet ennalleen koko tutkimusjakson aikana. Hintikan mukaan erityisesti “koeryhmän pitkittynyt rusikointi rautakangilla ja rengasraudoilla”, “sieraimiin suunnattu kyynelkaasusumutin” sekä “paikalleen sidotun koerymän altistaminen myrkyllisille ja iljettäville eläimille” saivat aikaan vakavaan kliiniseen masennukseen viittaavia tuloksia.

Huolestuttavimmat löydökset tehtiin kuitenkin tutkimuksen toisella viikolla, kun tutkimukseen lisättiin Hintikan niin kutsuttu “psykologinen elementti”.

“Kun koeryhmältä riistettiin tämän vaatteet ja pahoinpitely suoritettiin ryhmän vanhan koulukiusaajan toimesta tämän läheisten ja työtoverien edessä, menetti koeryhmä pitkäksi aikaa halukkuutensa vastata pahoinpitelyn jälkeiseen kyselytutkimukseen laisinkaan”, listasi silminnähden huolestunut Hintikka.

“Tätä voidaan pitää välittömän hoitoonohjauksen perusteena masennuspotilaissa.”

Kysyttäessä tutkimuksen mahdollisista vaikutuksista mielenterveysongelmien hoitoon ja ehkäisyyn tulevaisuudessa Hintikka kertoo jatkotutkimuksen olevan tarpeen ennen suuria linjanvetoja ja valittelee samalla mielenterveystutkimuksen nykytilaa Suomessa.

“Tulokset ovat lupaavia, mutta tutkimuksen vähäisestä rahoituksesta johtuvat puutteet jättivät useita kysymyksiä avoimeksi. Mitä tapahtuu, jos kaadamme koeryhmän verta vuotaviin haavoihin konjakkiin liuotettua merisuolaa? Aiheutuuko onnellisuusindeksiin laskua jos kiinnitämme autotallista löytyneeseen krikettimailaan rautanauloja ja iskemme tällä koeryhmää ristiselkään? Nämä kysymykset ovat vaarassa jäädä avoimeksi.”